Seurakunnan jouluesitteeseen valitsimme työkaverin kanssa kuvan veistoksesta, jossa enkeli Gabrielin ja Marian päät kallistuvat toisiaan kohti. Valtavan suuret kädet puhuvat ja kasvot ovat vakavasti ihmeissään.
Esite kiersi työntekijäkokouksessa korjauksia ja lisäyksiä varten. Ainoan spontaanin kommentin mukaan kuva oli pelottava ja surullinen. Kustaa sanoi siiihen, että kaikki pyhät kuvat olivat vakavia, ei niissä juuri hymyillä.
Tänään Synnöve piipahti työpaikan monistamossa katsomassa vedosta. Häntä alkoi väsyttää jo rakennuksen ajatteleminen ja askel muuttui entistä raskaammaksi, kun hän huomasi kulkevansa kohti pääovea vaikka oli päättänyt livahtaa sisään takakautta ketään ylimääräistä kohtaamatta. Monistamossa hän ei jaksanut päättää, pitäisikö eri levyiset marginaalit tasata ja tilasi vain pienen painoksen ensi hätään.
Kelpasiko esite, kelpasiko hän työkavereille, kelpasiko äidille ja isälle? Oliko ollut kiltti ja totellut äitiä, näkikö isä hänet sellaisena kuin hän oli? Omanlaisenaan, ei äidin- eikä isänlaisena eikä työkavereiden kanssa samaa mieltä olevana? Miellyttikö hän ja esite muita? Olisiko toisenlainen parempi? Kenen mielestä?
Isälle joka tarjosi omaa tapaansa tehdä Synnöve huusi: Minä olen minä enkä sinä! Ja myhäillen isä vastasi: Sepä hyvä. Äidin joka odotti tottelemista ja sillä lamautti Synnöven Kustaa repäisi pois sisältäni. Olen aikuinen, teen päätökseni itse omilla perusteillani.
Kutsun taloyhtiön hallituksen koolle keskustelemaan tulevista töistä, niiden aikatauluista ja kustannuksista.
Esite kiersi työntekijäkokouksessa korjauksia ja lisäyksiä varten. Ainoan spontaanin kommentin mukaan kuva oli pelottava ja surullinen. Kustaa sanoi siiihen, että kaikki pyhät kuvat olivat vakavia, ei niissä juuri hymyillä.
Tänään Synnöve piipahti työpaikan monistamossa katsomassa vedosta. Häntä alkoi väsyttää jo rakennuksen ajatteleminen ja askel muuttui entistä raskaammaksi, kun hän huomasi kulkevansa kohti pääovea vaikka oli päättänyt livahtaa sisään takakautta ketään ylimääräistä kohtaamatta. Monistamossa hän ei jaksanut päättää, pitäisikö eri levyiset marginaalit tasata ja tilasi vain pienen painoksen ensi hätään.
Kelpasiko esite, kelpasiko hän työkavereille, kelpasiko äidille ja isälle? Oliko ollut kiltti ja totellut äitiä, näkikö isä hänet sellaisena kuin hän oli? Omanlaisenaan, ei äidin- eikä isänlaisena eikä työkavereiden kanssa samaa mieltä olevana? Miellyttikö hän ja esite muita? Olisiko toisenlainen parempi? Kenen mielestä?
Isälle joka tarjosi omaa tapaansa tehdä Synnöve huusi: Minä olen minä enkä sinä! Ja myhäillen isä vastasi: Sepä hyvä. Äidin joka odotti tottelemista ja sillä lamautti Synnöven Kustaa repäisi pois sisältäni. Olen aikuinen, teen päätökseni itse omilla perusteillani.
Kutsun taloyhtiön hallituksen koolle keskustelemaan tulevista töistä, niiden aikatauluista ja kustannuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti