torstai 24. marraskuuta 2016

Sabotööri sisälläni

Taloyhtiön hallitus on kokoontunut leppoisasti. Rippikoulu on alkanut isosten leikeillä, joihon nuoret lähtivät helposti mukaan. Monenmoisissa kokoontumisissa ollaan osattu olla rakentavasti eri mieltä ja tehdä päätöksiä. Monta ihmistä on tavattu niin ettei kumpikaan ole ollut toista ylempänä tai alempana.

Synnöve ja Kustaa olisivat innoissaan, jos uskaltaisivat.

Kustaa on kerännyt talteen aidonoloisia kiitoksia ja kannustuksia. Välillä Synnöve koettaa vetää mattoa hänen altaan ja muistuttaa menneistä epäonnistumisista ja niitten mahdollisista uusiutumisista: et osaa, et kelpaa, kohta vajoat häpeään. Kustaa koettaa hengittää syvään ja katsoa puoli senttiä sivuun.

Hajamielisyys vaivaa vähän väliä, aikataulut sotkeentuvat. Kustaa opettelee iloitsemaan siitä, että ylipäätään päätyy sinne, minne aikoikin, johonkin aikaan. Kun itse iloitsee, toisetkaan ei välttämättä moiti, eikä moitteisiinkaan tarvitse kaatua. Synnöve pyytelee varmuuden vuoksi anteeksi ja selittelee.

--

Edit nimet näin päin.


Ei kommentteja: