Kustaa ja Synnöve palasivat perjantaina rippileiriltä.

Kustaa tietää, mitä tahtoo. Hän tahtoi opettaa nuoret yksinäisiksi ja ajattelemaan itse. Hän myös tarttui pieniinkin kurittomuuksiin heti, kun joku niitä hänelle raportoi. Itse hän ei niitä huomannut.

Synnöve ei oikein tiedä, mitä tahtoisi. Hän haaveilee rippileiristä, jolla olisi niin luottamuksellinen ilmapiiri, että ihmiset uskaltaisivat kertoa ajatuksistaan ja keskustella. Hän ei kuitenkaan osaa sellaista luoda ja pettyy joka vuosi, kun muutkaan eivät osaa, eivätkä näytä edes tahtovan. Hän koettaa kuunnella niitä, jotka sanovat että leiri oli oikein hyvä ja kiva ja onnistunut. Hän ei halua taivutella ketään mihinkään.

Kustaa on leiriin tyytymätön. Hän ei huomaa paljonkaan oppimista tapahtuneen. Leirin loputtua tulee ilmi pilkkaamisjuttuja, joista leirin ohjaajat eivät tienneet mitään ja isosetkin vain vähän. Jos itselleen asettaa tavoitteita toisten kasvattamiseksi, on heitä uskallettava myös taivutella haluttuun suuntaan.


Synnöve imuroi ja kärsii yksinäisyydestä. Hänestä olisi mukavampaa siivota tai laittaa ruokaa yhdessä jonkun kanssa. Siksi hän halusi lapsiakin - että voitaisiin tehdä yhdessä.

Kustaa nauttii yksinäisyydestä, siitä ettei tarvitse ottaa muita huomioon ja tehdä kompromisseja ja käydä loputtomia neuvotteluja.

Synnöve olisi halunnut rakentaa rippikoulun riparilaisten kysymysten pohjalle. Kustaa kyllästyi siinä vaiheessa, kun Synnöve oli kysellyt vanhempien ja muitten ohjaajien ja isosten tavoitteet riparille eikä jaksanut kysellä enää nuorilta leirin alkaessa - johan niitä oli kyselty alkuleirillä.

Synnöve murjottaa. Minkäs nyt teet, Kustaa?


Kustaa sanoo: Älä ahnehdi. Nyt osasit entistä paremmin ottaa käsittelyyn kaikenlaisia häiriöitä kahden kesken. Ryhmä osasi hiljentyä hartauksiin ja tunnille, tosin silloinkin kun olisi ollut suotavaa ilmaista mielipiteitään. Nyt sovit isosten kanssa, että pyritään kaikkien viihtymiseen. Ensi vuonna voit sopia keskinäisen luottamuksen hakemisesta, jos tahdot. Tahdotko tosiaan kuulla kolmenkymmenen ihmisen asioista? Luitko edes nuorten selostuksia messuista ja muusta seurakunnan toiminnasta?

Ja Synnöve nostaa päänsä pystyyn, tekee lapsille ruokaa ja kyselee tasapuolisesti kuulumisia ja lapset vastaavat kiltisti. Yksi osallistuu keittiöhommiin. Tällaista elämä on.