Selkää jomottaa ja hampaita ja jäsenet ovat jäykät. Synnöven mielestä kipu on ilman muuta psykosomaattista. Selvittämättömät asiat ja epäselvät ihmissuhteet jomottavat hampaissa, selkä ja hartiat uupuvat kun koettaa elää ilman muiden tukea ja niska jäykistyy itsepäisyyttään. Sen sijaan että aloittaa uuden kummallisen blogin kannattaisi jatkaa vanhaa ja opetella kirjoittamaan niin että saa kommentteja ja lukijat säilyvät. Mielessä pyörivistä asioista kannattaisi keskustella niitten kanssa, joita ne koskevat. Kukaan ei pysty elämään ilman muita ihmisiä.
Niin, sanoo Kustaa, voi olla. Mutta kipua on mahdollista myös kestää. Keskustellessani Synnöven kanssa enkä muiden tunnen oloni kotoisaksi enkä rähise vieraille, vaan kohtelen heitä ystävällisesti. Siedän heidänkin kummallisuuksiaan.
5 kommenttia:
Hei Merja ja terveisiä Pohjois-Karjalasta. Hyvä idea Kustaa ja Synnöve, joten onnea uudelle blogille.
Miten ihmeessä tuohon edelliseen viestiin napsahti kuva?
Sehän on sinun blogger-persoonasi! - Ehkä minun on parasta lakata miettimästä Kustaan ja Synnöven tyypittelyä (että osaanko myös toteuttaa hyvän idean) ja sen sijaan keskittyä kuuntelemaan heitä.
Ai, niinkö ne kuvat lennähtelevät. Huomasin vain, ettei Kirstin jossain aiemmassa kommentissa ollut kuvaa, vaikka hänelläkin tietääkseni on blogger-persoona.
Niin, ei varmaan kannata liikaa miettiä, antaa Kustaan ja Synnöven suhde kulkea omine aikoineen, välillä saattavat olla sulautuneena yhteen.
Kirsti on varmaan kommentoinut jonkun muun persoonansa kautta.
Niin, yhteen sulautuminen taitaa selittää sen, että heillä näyttää tekemiset menevän välillä somasti ristiin.
Lähetä kommentti